Rikoksen uhri

rikoksen uhriJos joudut rikoksen uhriksi, selvitä, onko tapahtuneella todistajia. Hakeudu lääkäriin, mikäli rikoksesta on aiheutunut sinulle vahinkoa. Lievienkin ruhjeiden ja mustelmien on tärkeää olla lääkärin toteamia. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, älä peseydy tai vaihda vaatteita ennen lääkäriin menoa. Kerro lääkärille, kuka vammat on aiheuttanut ja milloin.

Tee rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voit tehdä paikan päälle tulleelle partiolle tai poliisin verkkosivuilla. Poliisille tulee ilmoittaa rikoksesta mahdollisimman pian. Rikosilmoitus on yksi esitutkintapöytäkirjan liitteistä ja sen näkee myös rikoksesta epäilty. Jos et halua henkilötietojasi epäillyn tietoon, voit pyytää poliisia jättämään yhteystietosi pois esitutkintapöytäkirjasta. Rikosprosessi on hidas ja voi mennä jopa vuosi rikosilmoituksen tekemisestä ennen kuin rikosta koskeva oikeudenkäynti järjestetään. Rikosilmoitus kannattaa tehdä heti, sillä rikokset vanhenevat, esim. lievä pahoinpitely vanhenee 3 vuodessa. Tarvittaessa avustamme Sinua jo rikosilmoituksen tekemisessä.

Rikosilmoituksen saatuaan poliisi käynnistää asiassa esitutkinnan. Poliisi kuulustelee epäiltyä, rikoksen uhria, jota kutsutaan asianomaiseksi, ja mahdollisesti todistajia sekä kerää muuta todistusaineistoa. Rikoksen uhrilla on velvollisuus puhua totta, mutta hänellä on oikeus halutessaan olla vastaamatta kysymyksiin sekä esitutkinnassa että oikeudenkäynnissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että asianomistaja on yleensä tärkeä todistaja rikokselle, joten hänen kertomuksensa tapahtumista on yleensä tärkeä syyllisyyden selvittämiseksi. Poliisin suorittaman kuulustelun päätteeksi saat tarkastettavaksi lausuntosi. Lausunto kannattaa lukea huolellisesti läpi ja mikäli siinä on esitetty jokin asia kertomuksestasi poikkeavasti, Sinun tulee pyytää poliisia korjaamaan se. Lisäksi esitutkinnassa poliisi kysyy Sinulta, vaaditko rangaistusta tekijälle ja vaaditko vahingonkorvauksia. Jos haluaa säilyttää toissijaisen syyteoikeuden, tulee vaatia rangaistusta. Asianosaisilla on myös oikeus käyttää avustajaa jo esitutkinnassa.

Lievemmissä rikoksissa sinulta saatetaan kysyä, suostutko rangaistusmääräysmenettelyyn, jolloin syyttäjä antaa rangaistusmääräyksen. Tällöin tekijälle annetaan sakko, eikä asiaa käsitellä tuomioistuimessa. Suostumalla rangaistusmääräysmenettelyyn menetät oikeutesi vahingonkorvausten vaatimiseen rikosasian tuomioistuinkäsittelyssä. Voit halutessasi edelleen vaatia niitä normaalina riita-asiana, jossa on kuitenkin oma kuluriskinsä.

Rikoksen uhrin avustaja edustaa asianomaista oikeudenkäynnissä ja huolehtii asianomaisen oikeuksien toteutumisesta. Yleensä tämä tarkoittaa lähinnä yksityisoikeudellisten vahingonkorvausvaateiden esittämistä. Rikoksen uhrilla on oikeus saada vahingonkorvausta kärsimistään vahingoista. Syyttäjä voi pyynnöstäsi esittää vahingonkorvausvaatimuksesi maksutta puolestasi silloin, kun vaadittava korvaus on selkeä ja perustuu kuitteihin tai esimerkiksi asiantuntijan arvioihin. Jos vaadit vahingonkorvausta myös kivusta ja särystä tai muusta aineettomasta vahingosta, syyttäjä ei yleensä esitä näitä vaatimuksia, vaan voit esittää ne itse tai avustajasi välityksellä. Juristiin kannattaa ottaa yhteyttä viimeistään silloin, kun saat käräjäoikeudesta kehotuksen toimittaa vaatimuksesi epäillylle. Oikeudenkäyntiin kutsutaan ainoastaan asianomistaja, joka on ilmoittanut tuomioistuimelle esittävänsä syytetylle vaatimuksia, joita syyttäjä ei esitä, sekä asianomistajat, joita halutaan kuulla henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä.  Henkilökohtaisesti kuultava asianomistaja voidaan velvoittaa saapumaan oikeudenkäyntiin uhkasakon uhalla. Tapauksesta riippuen joskus voi olla tarve myös tukea syyttäjää esittämällä todisteita tai todistajia.

Valtion varoista maksettavat korvaukset

Väkivaltarikoksen uhrina Sinulla on oikeus saada valtiolta korvausta rikoksen aiheuttamista vahingoista. Oikeus valtion varoista maksettavaan korvaukseen on kuitenkin toissijainen. Siitä vähennetään korvaus, jonka olet saanut tai tulet saamaan muun lain tai vakuutuksen nojalla. Lisäksi siitä vähennetään korvaus, jonka rikoksen tekijä on jo maksanut Sinulle.

Korvausta on mahdollista saada vain siinä tapauksessa, että olet tehnyt rikoksesta rikosilmoituksen ja olet vaatinut korvauksia rikoksentekijältä oikeudessa. Jos rikosasia on jäänyt selvittämättä, tekijää ei ole saatu kiinni tai asiaa ei ole muusta syystä käsitelty oikeudessa, voit hakea korvauksia Valtiokonttorista ilman tuomioistuimen päätöstä.

Korvauksia maksetaan pääasiassa

  • henkilövahingoista
  • kivusta ja särystä
  • muusta tilapäisestä haitasta
  • pysyvästä haitasta ja
  • henkisestä kärsimyksestä.

Hakemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa on annettu lainvoimainen tuomio tai kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä silloin, kun asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa. Korvausta voi hakea, vaikka tuomioistuimen tuomio ei olisi lainvoimainen. Korvauksen hakijan ei tarvitse esittää hakemuksessaan selvitystä rikoksen tekijän maksukyvystä. Lähtökohtaisesti Valtiokonttori maksaa korvaukset sen suuruisina, kuin ne on tuomioistuimessa päätetty.

Valtiokonttorin käsittelyajat ovat noin 6-8 kuukautta. Jos Valtiokonttori ei ole maksanut kaikkia tuomioistuimen määräämiä korvauksia, loppusumman voi laittaa ulosoton kautta perittäväksi rikoksen tekijältä. Jos olet tyytymätön Valtiokonttorin päätökseen, voit valittaa siitä vakuutusoikeuteen.

 

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi ks. myös www.riku.fi