Ositus

ositusOsituksen osapuolet

Avioerotapauksessa osituksen osapuolet ovat aviopuolisot. Kuolemantapauksessa osapuolet ovat leski sekä ensin kuolleen puolison oikeudenomistajat. Osituksen osapuolilla on oikeus vaatia ositusta, eikä oikeus osituksen vaatimiseen vanhene.

Ositus avioerossa

Osituksen tarkoituksena on purkaa aviovarallisuusjärjestelmä eli osituksessa toteutetaan käytännössä puolisoiden välinen avio-oikeus. Ositusta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli aviopuolisoilla ei ole ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Tällaisessa tapauksessa toimitetaan omaisuuden erottelu, jossa kumpikin puoliso saa oman omaisuutensa. Lisäksi molemmissa tapauksissa jaetaan tarvittaessa yhteinen eli puolisoiden yhteisomistuksessa ollut omaisuus.

Ositusperuste syntyy, kun avioeroasia tulee käräjäoikeudessa vireille. Avioeroasian tultua vireille käräjäoikeudessa ositusta voi vaatia joko toinen puoliso yksin tai puolisot yhdessä. Puolisoiden ei tarvitse siis välttämättä odottaa kuuden kuukauden harkinta-ajan kulumista. Ositusperuste määrittelee sen omaisuuden, joka kuuluu osituksen piiriin. Omaisuus, joka on saatu ositusperusteen syntymisen jälkeen, ei kuulu ositettavan omaisuuden piiriin.

Osituksen piiriin kuuluu se omaisuus, joka puolisoilla oli ositusperusteen syntyessä sekä tällaisen omaisuuden tilalle tullut omaisuus ja tällaisen omaisuuden tuotto

Osituksen sisällöstä on määrätty avioliittolaissa.

Ositus voidaan tehdä

  1. sopimusosituksena, jossa osapuolet laativat sopimuksen osituksen sisällöstä tai
  2. toimitusosituksena, jossa hakemuksen perusteella käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja suorittaa osituksen.

Suurien asiamies- ja oikeudenkäyntikulujen vuoksi sopimusositus on suositeltava, koska pesänjakajana toimiva asianajaja tai muu lakimies on oikeutettu veloittamaan osapuolia toimitusositukseen käyttämästään työajasta. Sopimusositus tehdään puolisoiden haluamalla tavalla eli puolisot ovat yhteisymmärryksessä sopineet, mitä kumpikin pitää tai saa osituksessa. Osituksessa laaditaan kirjallinen sopimus, jonka molemmat puolisot allekirjoittavat kahden esteettömän todistajan todistaessa asiakirjan oikeaksi.

Avioeron perusteella toimitettavassa omaisuuden osituksessa jaetaan pääsäännön mukaan puolisoiden kaikki omaisuus tasan puolisoiden kesken. Tästä voidaan poiketa, jos puolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen. Joskus omaisuuden ositusta on mahdollista myös sovitella kohtuusnäkökohtien perusteella, jolloin omaisuutta ei jaeta puoliksi.

Ositusta voidaan sovitella, jos ositus on kohtuuton tai jos toinen puoliso saisi siinä perusteetonta etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon mm. avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi sekä säilyttämiseksi.

Ositus toisen puolison kuollessa

Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.

Omaisuus jaetaan tällä tavoin tasan kuitenkin vain silloin, kun eloonjääneelle puolisolle kuuluu vähemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle. Jos sen sijaan eloonjääneelle puolisolle kuuluu enemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle, on eloonjääneellä puolisolla aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään.

Leski perii koko kuolleen puolison omaisuuden tilanteessa, jossa avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta eikä kuolleelta puolisolta ole jäänyt rintaperillisiä, eikä kuollut puoliso ollut testamentilla toisin määrännyt. Molempien puolisoiden kuoltua on viimeksi kuolleelta puolisolta jäänyt omaisuus jaettava pääsäännön mukaan tasan kummankin puolison perillisten kesken.