Avoero

avoeroVuonna 2011 tuli voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Kyseinen laki antaa avopuolisoille suojaa liiton päättyessä. Laki pätee sekä samaa sukupuolta oleviin, että eri sukupuolta oleviin avopareihin. Puolisolla on tietyin edellytyksin oikeus avioliiton tapaan saada hyvitystä yhteisen talouden hyväksi antamastaan panoksesta.

Laki soveltuu puolisoihin, jotka ovat

  • asuneet yhdessä vähintään viiden vuoden ajan, tai
  • joilla on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi

Lain mukaan avopuoliso voi vaatia avoliiton päätyttyä omaisuuden erottelua. Lähtökohtana on edelleen, että kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Ellei voida selvittää kummalle irtain esine kuuluu, se katsotaan yhteiseksi.

Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta ja yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Perusteettoman edun tulee olla vähäistä suurempi. Hyvitykseen oikeuttava panos voi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen kartuttaessa omaisuuttaan tai esimerkiksi hoivatyötä. Toisaalta myös esimerkiksi merkittävä rakennustyö tai remontointi toisen puolison omistamassa asunnossa voi oikeuttaa hyvitykseen.

Keskinäinen sopimus

Avopuolisoiden on mahdollista sopia erottelusta ja omaisuuden jaosta keskenään. Erityisen tärkeää on myös ottaa huomioon sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat veroseuraamukset. Sopimuksessa avoeron varalta, tai ns. avoehtosopimuksessa, voidaan sopia avopuolisoiden oikeuksista avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetusta laista poiketen. Avopuoliso ei voi kuitenkaan pätevästi luopua oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua tai pesänjakajaa. Normaalisti sopimuksissa sovitaan, että avopuolisoilla ei ole oikeutta avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 § mukaiseen hyvitykseen. Mikäli avopuolisoilla on yhteisesti omistettu asunto, normaalisti sovitaan myös siitä, miten asunnon suhteen menetellään mahdollisessa avoerossa tai avoliitoon päättyessä toisen puolison kuolemaan. Erityisesti nämä tilanteet ovat tärkeitä, koska avopuolisolla ei ole vastaavaa oikeutta kuin leskellä, joka saa normaalisti pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Tällaisiin tilanteisiin voidaan varautua joko sopimuksella avoeron varalta tai testamentilla, riippuen siitä, miten puolisot haluavat turvata ”avolesken” aseman.

Ota yhteyttä niin kartoitetaan miten Te voitte turvata sen, ettei avoliiton päättyminen tuo mukanaan ikäviä yllätyksiä kummallekaan avopuolisolle.

Yhteistalouden hyväksi annettujen panosten hyvittäminen

Toimivassa yhteistalouteen perustuvassa parisuhteessa molemmat avopuolisot työskentelevät tasaveroisesti yhteisen talouden hyväksi kykyjensä mukaan. Yleiseen elämänkokemukseen kuuluu myös panosten kausittainen vaihtelu. Jos toinen avopuoliso on kuitenkin työskennellyt tai panostanut varallisuudellaan yhteistalouden hyväksi siten, että hän on toimillaan kartuttanut tai auttanut säilyttämään toisen avopuolison omaisuutta, tilanne voi johtaa perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella avoliiton päättyessä tehtävässä omaisuuden erottelussa. Avopuoliso voi tällaisessa tilanteessa vaatia hyvitystä antamastaan panoksesta. Avopuolisot voivat sopia yhteistalouden hyväksi annettujen panosten hyvittämisestä keskinäisin sopimuksin myös avoliiton aikana. Avoliiton aikana tehtyjä sopimuksia ja niiden kohtuullisuutta sääntelee lisäksi laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929).

Eniten riitoja erotilanteissa syntyy omistussuhteista. Avopuolisoiden välillä ei ole avio-oikeutta vastaavaa oikeutta toisen omaisuuteen vaan omistussuhteet määräytyvät yhteisomistuslain mukaan. Oikeus hyvitykseen ei ole henkilökohtainen, vaan se siirtyy kuoleman jälkeen avopuolison perillisille. Hyvitysvaatimuksen voi vastaavasti tehdä myös avopuolison perillisille.

Hyvityksen toteuttaminen

Hyvityksestä voidaan sopia tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Pelkän hyvitysvaatimuksen käsittelyä varten ei voida kuitenkaan määrätä pesänjakajaa. Ellei pesänjakajaa ole haettu, asia tulee saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Hyvitystä voidaan vaatia myös avopuolison kuoleman jälkeen.

Hyvitystä vaadittava

  1. omaisuuden erottelussa tai 6 kk:n kuluttua omaisuuden erottelusta,
  2. viimeistään 3 vuoden kuluessa puolison kuolemasta tai pysyvästä erilleen muutosta, ellei erottelua ole toimitettu

Hyvitysvaatimuksen esittämisessä on suositeltavaa käyttää apuna juristia. Avoeroon liittyvien vaatimusten esittämiseen on mahdollista saada myös oikeusapua. Ota yhteyttä, niin keskustellaan aiheesta lisää, Elma Haavisto gsm 040 5353 211 tai elma@lakihaavisto.fi.

Pesänjakajan määrääminen

Avopuolisolla on oikeus saada pesänjakaja määrätyksi avopuolisoiden erotilanteessa tapahtuvaan omaisuuden erotteluun. Pelkästään hyvitysvaateen käsittelyyn pesänjakajaa ei voida määrätä. Pesänjakajan määräämisellä on etuja tapauksissa, joissa omaisuuden määrä on vähäistä suurempi ja omistussuhteet ovat mutkikkaita. Kun omaisuuteen liittyy useita riidanalaisia kysymyksiä, on niiden ratkaiseminen tarkoituksenmukaista keskittää pesänjakajalle. Tällaisissa tapauksissa pesänjakajamallin joustavuus, nopeus ja kustannustehokkuus toteutuvat hyvin.